Energiamarkkinat

Tulevaisuuden älykäs sähköjärjestelmä – asiakkaan pitää hyötyä

Nykyistä ketterämpi, markkinaehtoinen sähkönkäytön ohjaus täyttäisi niin asiakkaan kuin yhteiskunnan tarpeet. Tämä mieltä on Tatu Pahkala, joka vetää sähköjärjestelmän joustavuuden parantamiseen tähtäävää älyverkkotyöryhmää.

05/2018

teksti Tuula Sipola

kuvat Pekka Hannila

Työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2016 perustama älyverkkotyöryhmä on kartoittanut näkemyksiä ja toteutuskelpoisia vaihtoehtoja asiakkaan sähkönkulutuksen ohjaamiseen niin, että siitä muotoutuu kilpailtua toimintaa. Keskeisiä toimijoita tässä ovat sähkömarkkinatoimijat, palveluntarjoajat, teknologiatoimittajat ja verkkoyhtiöt.

”Eri toimijoiden tarpeet ja roolit poikkeavat toisistaan. Meidän työssä on keskeistä täsmentää juuri toimijoiden roolit”, sanoo älyverkkotyöryhmää vetävä ylitarkastaja Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta.

Älyverkkotyöryhmään kuuluu 21 jäsentä, jotka edustavat sähkömarkkinatoimijoita, verkkoyhtiöitä, kuluttajia, viranomaisia ja tutkimuslaitoksia. Työryhmän syksyllä 2017 luovuttama väliraportti sisältää tiekarttaluonnoksen vähittäismarkkinoiden rakennemuutokselle suuntaa antavine aikatauluineen. Loppuraportti luovutetaan syksyllä. Tämän jälkeen alkavat ehdotusten vaatimat lainsäädäntövalmistelut.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

”Jokainen työryhmän jäsen on samaa mieltä siitä, että älyverkkoratkaisujen pitää toimia markkinalähtöisesti: niin sähkön käytön kuin tuotantopäätöstenkin pitää syntyä hinnan ohjaamana”, Pahkala sanoo.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jakeluverkkoyhtiöiden nykyisestä, hidasliikkeisestä päivä-yö -ohjauskäytännöstä luovutaan. Dynaamisesti joustavaan järjestelmään ei voi tietenkään sännätä äkkipäätään.

Uusi systeemi vaatii riittävästi ja kattavasti kulutuksen ohjauspalveluja. Tähän liittyy myös pohdinta siitä, kuuluuko sähkövarastojen omistaminen ja operointi pikemminkin markkina- kuin monopolitoimijoille. Asia korostuu, kun ajatteluun ottaa mukaan sähköautot, joiden määrä lisääntynee merkittävästi.

Tulevaisuudessa asiakas voi ohjata sähkönkulutustaan nykyistä monipuolisemmin ja valita oman joustopalveluntarjoajansa. Uudenlaisia joustopalvelun tarjoajia tarvitaan. Heitä ovat esimerkiksi aggregaattorit, jotka voivat virvoittaa valinnanmahdollisuuksia uusilla liiketoimintamalleilla. Tämä tekisi hyvää kilpailulle sähkömarkkinoilla.

Aggregaattorina voi toimia sähkönmyyjä, mutta myös jokin muu taho, kuten taloyhtiö tai useasta eri kohteesta muodostettu energiayhteisö. Pienkulutuksesta muodostuisi suurempi kokonaisuus, virtuaalivoimalaitos, jolloin yksittäinen kuluttaja pääsisi helpommin osallistumaan sähkömarkkinoille.

Monet energiayhtiöt tarjoavat jo nyt asiakkailleen mahdollisuutta osallistua kysyntäjoustoon tarjoamalla vastineeksi rahallista palkkiota. Kysyntäjousto ei ole uusi asia sinällään, vaikka se terminä voi olla vieras useimmille sähkönkäyttäjille.

Ne ajat ovat olleet ja menneet, kun joustoon ei ollut tarvetta tuotannon joustaessa kulutushuippujen mukaan. Sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon, kuten tuuli- ja aurinkosähkön, lisääntyessä Suomen kantaverkon tehotasapainon ylläpitäminen vaatii uusia keinoja.

Kun pienasiakas siirtää sovitusti, hetkellisesti, sähkönkäyttöään, hän saa siitä rahallisen hyödyn lisäksi tunnonrauhaa: hän osallistuu toiminnallaan ilmastomuutoksen torjuntaan. Tämä ajattelu pitäisi saada siirrettyä kuluttajalle.

Viestinnän merkitys kysyntäjouston edistämisessä ei ole unohtunut. ”Olemme perustaneet viestinnän työryhmän. Mietimme keskeisimpiä viestejä sekä toimialalle että loppukäyttäjälle. Lopulta kuitenkin energiayhtiöllä, palveluntarjoajilla ja erilaisilla järjestöillä on keskeinen rooli viestinnästä omille asiakkailleen”, Pahkala sanoo.

Tiedonvaihto vaatii mittarin.

Sähkömittariratkaisut toiminnallisuuksineen puhuttavat työryhmässä.

”Tässä asiassa ryhmän jäsenet eivät ole ihan yksimielisiä. Pitäisikö uuden mittarin kyetä ohjaamaan kulutusta? Mittarin vaihdon yhteydessä joustotoiminnallisuus tulisi asiakkaalle kohtuullisella hinnalla ja mahdollistaisi suuren joustopotentiaalin tulon markkinoille. Toisessa vaakakupissa painaa markkinatoimijoiden automaatioratkaisut. Nämä mahdollistavat asiakkaalle paljon enemmän kuin mittarin kautta toteutettu ohjaus, mutta maksavat myös huomattavasti enemmän”, Pahkala pohtii.

Jos jakeluverkonhaltijan mittareilla olisi kyky kuormanohjaukseen, iso osa asiakkaista voisi siirtyä teknisessä mielessä helposti ja pienin kustannuksin kysynnänjoustoon. Toisaalta olemassa oleviin mittareihin ei voi lisätä uusien vaatimuksien mukaisia toiminnallisuuksia. Tässä vaiheessa on kallistuttu siihen, että kuormanohjaustoiminnallisuus tulisi uuden sukupolven mittareihin.

Pahkalan mukaan erittäin tärkeää on se, millä tavoin palveluntarjoavat syttyvät asialle. ”Jatkossa myyjän täytyy joka tapauksessa sopia asiakkaan kanssa kulutuksen ohjaamisesta.”

Lähes jokaiseen talouteen on asennettu automaattinen sähkömittari. Laaja, uusien mittareiden vaihtoaalto alkaa jo 2020-luvun alussa ja huippu sijoittuu vuoden 2025 paikkeille. Silloin on oletettavissa, että sähkö yhä useammin virtaa myös pienkuluttajalta ja -tuottajalta verkkoon.

Verkko toimii palvelualustana.

Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka paljon joustoa lähitulevaisuudessa tarvitaan ja miten tarve määritellään.

”Tuotantorakenne muuttuu, sähköautomaatio kehittyy, joustavuus lisääntyy. Peukalosääntönä on pidetty, että joustoa tarvitaan vaihtelevan tuotannon tuotantotehon verran. Tämä on kuitenkin jo vanhentunut näkemys ja tarvitsee päivittämistä”, Pahkala sanoo.

Tulevaisuuden sähköjärjestelmän pitää olla monipuolinen, joustava ja kustannustehokas palvelualusta. Myös sähkön myyjän rooli korostuu kysynnän joustaessa.

Kuluttaja-asiakkaiden siirtohinnoittelussa on mietitty vaihtoehtoa, jossa kuluttajan käyttämä teho otetaan huomioon. Jotkut jakeluyhtiöt ovat jo tätä ratkaisua kokeilleet. Iso siirron perusmaksu ei ohjaisi kuluttajaa tehokkaaseen energiankäyttöön. Sen sijaan perusmaksua korvaavat tehomaksut voisivat ajan oloon vaikuttaa paitsi toimitusvarmuuteen, myös verkkoinvestointeihin.

”Suhtaudumme työryhmässä myönteisesti kiinteän maksun korvaamiseen tehopohjaisella maksulla, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa nykyistä paremmin siirtolaskuunsa.”

Aluillaan olevia asioita.

Pahkala ottaa puheeksi rakennus- ja sähkösuunnittelun. ”Rakennusten sähkösuunnitteluun ei vaadita erityistä suunnitelmaa. Mikään säädös ei sellaista tällä hetkellä edellytä. Tällöin ei voi odottaa, että sähkötehoajattelua, sähkötehon mitoitusta, vielä kovin laajasti otettaisiin huomioon uusissa laitteissa ja rakennuksissa.”

Pahkalan mukaan asiaan voidaan vaikuttaa parhaiten niin, että energia- ja rakennusalan toimijat suunnittelevat asioita yhteistuumin. Rakennussääntelyyn ja verkkosuunnittelun ohjeistukseen liittyvät kysymykset ovat työryhmän asialistalla.

Sähköveron mahdollinen kannuste kysyntäjoustolle on noussut esiin. Pahkala painottaa, että paras houkutin kysyntäjoustolle kimpoaa ensisijaisesti markkinoilta.

Suhteellinen sähkövero lisäisi hintojen vaihtelua.

”Suhteellinen sähkövero kuulostaa yksinkertaiselta, mutta olisi varsin haasteellinen toteuttaa. Esimerkiksi sähkönmyyjän riskit kasvaisivat merkittävästi asiakkaan halutessa kiinteää sähkösopimusta.”

Työryhmää on puhuttanut myös kyberturvallisuus. Kaikkiin koteihin vietävä uusi automatiikka tuo asiaan monia puolia. ”Voiko markkinoita manipuloida, voiko järjestelmiin vaikuttaa, voiko tietoja käyttää väärin”, Pahkala luettelee riskejä. Myös asiakkaan tietosuojakysymykset pitää ottaa huomioon.

Älyverkkotyöryhmässä käsitellyt asiat ovat nostaneet uusia näkökulmia ja tuoneet erilaista perspektiiviä niihin. ”Syksyllä meillä on jo esittää yhteinen näkemys ja toteutuskelpoisia vaihtoehtoja sekä alustavaa aikataulua toimien toteuttamiselle”, Pahkala sanoo.

Lue myös

Energiamarkkinat

Manipuloidaanko energiamarkkinoita? Näin tukkumarkkinoita valvotaan Energiavirastossa

Kansainväliset velvoitteet kieltävät sähkö- ja maakaasumarkkinoiden manipuloinnin sekä sisäpiiritiedon väärinkäytön. Tavoitteena velvoitteilla on varmistaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoinen vuorovaikutus tukkumarkkinahintoihin. Tämän toteutumista Suomessa valvoo Energiavirasto.

02/2024

Energiamarkkinat

Häiriöihin sähköverkossa on varauduttu suunnitelmallisesti

Erilaisiin sähköverkkoon kohdistuviin häiriöihin varautuminen on kriittinen osa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa. Tämän talven mahdollinen sähköpulatilanne on harvinainen, mutta siihen on varauduttu.

12/2022

Energiamarkkinat

Mitä tapahtui sähkömarkkinoilla vuonna 2022?

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen energiavuosi. Energiajärjestelmää ravisteli erityisesti kaasun, sähkön, öljyn, kivihiilen sekä puupolttoaineiden tuonnin päättyminen Venäjältä. Äkillinen muutos vaikutti koko energiajärjestelmään sekä sähkömarkkinoihin monella tapaa.

03/2023