Energiamarkkinat

Yhteisrakentaminen kaipaa aktiivisempaa otetta

Eri verkkojen infra kaivetaan maahan yhä useammin verkkotoimijoiden yhteisissä hankkeissa. Kokemukset ovat positiivisia, mutta parempaa verkostoitumista ja uusia ideoita kaipaavat kaikki.

11/2018

teksti Anu Becker

kuvat Elenia Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy

”Yhteinen tahtotila tuntuu nyt löytyvän, mutta vielä on ratkaistava ne käytännön esteet, joiden vuoksi yhteisrakentamiskohteita on jäänyt aiemmin toteuttamatta. Yhteisrakentaminen on otettava kaiken infrarakentamisen lähtökohdaksi”, painottaa kehityspäällikkö Klaus Nieminen Viestintävirastosta.

Yhteisrakentamislaki tuli voimaan kesällä 2016. Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä velvoittaa kaikkia verkkotoimijoita luovuttamaan toiselle toimijalle käyttöoikeuden infrastruktuuriinsa sekä suostumaan tämän yhteisrakentamista koskevaan pyyntöön kohtuullisilla ehdoilla. Kieltäytyminen hankepyynnöstä vaatii laissa erikseen määritellyn perustelun.

Jaettu rakennusurakka laskee kaikkien osapuolien kustannuksia, etenkin kaivuuvaiheessa. Myös vikatilanteet vähenevät, kun tehtyjä kaivuita ei tarvitse uudelleenavata. Tienkäyttäjille helpotus on suuri, kun työmatkareittiä tai kotikatua ei avata useaan kertaan peräkkäin.

Verkkotoimijoiden haaste on ollut tiedon puute mahdollisista kumppanihankkeista, tilannetta on helpottanut Viestintäviraston vuosi sitten avaama sivusto tiedonvaihdon tueksi. Verkkotietopiste.fi-palvelu kokoaa tiedot verkkojen rakennussuunnitelmista sekä kunkin alueen verkkotoimijoista. Tietoja kootaan viestintä-, sähkö-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys-, kaasu-, vesihuolto- ja liikenneverkoista.

Palveluun valmistellaan parhaillaan myös karttaa sähköverkkoyhtiöiden vastuualueista. Verkkotoimijat ovat velvollisia ilmoittamaan hanketietonsa verkkotietopisteeseen liikesalaisuustiedot pois lukien.

Samaan tahtiin

Kompastuskivenä on vielä hankkeiden aikataulujen yhteensovittaminen. Energiaviraston lakimies Natalia Buddén kuvaa, että sähköverkkoyhtiöt suunnittelevat hankkeensa tyypillisesti hyvissä ajoin etukäteen, kun taas teleyhtiöt toimivat nopeammalla aikataululla uusien asiakkuuksien mukaan.

”Sähköverkkoyhtiöiden olisi tiedotettava hankkeistaan vielä nykyistä painavammin, ettei käy niin että joku haluaisi lähteä mukaan, muttei tiedä hankkeen olemassaolosta”, Buddén korostaa, mutta toteaa samalla viranomaisten ymmärtävän maakaapelointien olevan jo pitkällä.

”Sähköverkkoa on jo maakaapeloitu merkittävä määrä etenkin vuoden 2013 jälkeen, kun lakiin lisättiin toimitusvarmuusvaatimukset. Kaapelointihankkeita on kuitenkin edelleen suunnitteilla, joten hyviä mahdollisuuksia yhteisrakentamiseen löytyy tulevaisuudessakin”, hän vinkkaa.

Rakennushankkeiden yhdistämisen työkaluksi Viestintävirasto tarjoaa myös yhteisrakentamisverkostoa.

Verkosto on yhteistyö- ja viestintäkanava, jonka kautta saa tukea myös viranomaiselta. Mukana on tällä hetkellä 45 sähköverkkoyhtiötä.

Viestintävirastosta korostetaan, että infraa rakentavien omat kokemukset, hyvät käytännöt ja ideat ovat ensisijaisen tärkeitä yhteisrakentamisen vauhdittamisessa. Ideoiden ja uusien toimintamallien keräämiseksi avattiin syksyllä myös vuoden 2019 Yhteisrakentamisteko-kilpailu. Kilpailun idea on vauhdittaa yhteistyötä eri infranrakentajien kesken.

Elenialla yhteisrakentaminen toimii

Yksi yhteisrakentamisteko-kilpailun kumppaneista on Elenia Oy, jolla jo on useita onnistuneita yhteisrakentamisprojekteja takanaan. Rakennuttamisjohtaja Jarkko Kohtala kertoo, että Elenialla on parhaillaankin käynnissä useita kymmeniä yhteisrakentamisprojekteja eri puolella Suomea erilaisten kumppaneiden kanssa. Laajimmat yhteistyömaat löytyvät tällä hetkellä Pälkäneeltä, jossa Pälkäneen Valokuitu Oy:n kanssa rakennetaan noin 400 km:n yhteistä reittiä sekä Reisjärveltä, 250 km:n yhteisprojektista R-Net Oy:n kanssa.

”Rakennamme maakaapeloitua sähköverkkoa yli 3000 km vuodessa ja yhteisrakentamisen osuus ojapituudesta on jo noin neljännes. Kokemuksemme ovat erittäin hyviä – hankkeiden yhteensovittamisessa on onnistuttu. Myös Elenian asiakkaat ja maanomistajat ovat antaneet positiivista palautetta.”

FiCom ry ja Energiateollisuus ry laativat yhdessä jäsenyritysten kanssa sähkö- ja televerkkojen yhteisrakentamista koskevan kustannustenjakomallin vuonna 2017. Reittien kaivuukustannukset jaetaan asemakaava-alueella tasan ja haja-asutusalueella sähköverkkoyhtiö vastaa 70 prosentista kustannuksia, teleyhtiölle jäädessä 30 prosenttia. Kohtala kuvaa vuositason kustannussäätöjä merkittäviksi.

Yhteisen rakentamisen haasteet liittyvät Eleniankin kohdalla eri toimijoiden hankkeiden yhteensovittamiseen riittävän ajoissa. Epävarmuutta aiheuttaa myös kuituhankkeiden rahoituksen aikataulusta riippuvainen projektin käynnistymisaika sekä rakennusluvituksen eteneminen.

Parannusehdotuksia

”Elenian kokemusten mukaan kaikkialta ei löydy valokuituverkon rakentamisesta kiinnostuneita kumppaneita, joten nykyisellä toimintamallilla valokuituverkko saattaa jäädä monilla erityisesti harvaan asutuilla alueilla rakentamatta sähköverkon maakaapeloinnin yhteydessä”, Kohtala huomauttaa.

Hän näkisi hyvänä, että sähkö- ja televerkkojen yhteisrakentamisen ohella sähköverkkoyhtiöitä kannustettaisiin rakentamaan sähköverkon maakaapeloinnin yhteydessä myös itse passiivista valokuituverkkoa, johon pääsyä sähköverkkoyhtiöt vuokraisivat palveluntarjoajille.

”Valokuituverkon rakentamisen ja omistamisen sisällyttäminen osaksi säänneltyä sähköverkkoliiketoimintaa lisäisi varmasti valokuituverkon rakentamista erityisesti harvemmin asutuilla alueilla, joilla sähkö- ja valokuituverkon yhteisrakentaminen ei nykyisellään muutoin toteudu.”

Elenia toivoisi myös tiealueelle sijoitettavien johtojen ja rakenteiden säädösten keventämistä, jotta yhteisrakentaminen kuitutoimijoiden kanssa helpottuisi: ”Vastaava kevennys toteutettiin vesilain käyttöoikeussääntelyn uudistamisessa”, Kohtala kuvaa.

Lisää keskustelua

Rovaniemen kaupungin omistama Napapiirin Energia ja Vesi Oy on vienyt vuonna 2018 läpi kymmenisen infranrakentamisen yhteisprojektia, kohteet ovat olleet Rovaniemen kaupungin kadunrakennushankkeissa sekä NEVE-konsernin investointikohteissa.

”Tällä hetkellä yhteisrakentamishanke on käynnistymässä Rovaniemen kaupungin kaavoittamalla uudella asuinalueella”, kertoo Napapiirin Energian ja Veden sähköverkon rakennuttamisesta vastaava rakennuttaja Matias Heikkilä.

Rovaniemellä jaetaan Elenian kokemus: haastavimmat paikat ovat eri toimijoiden ja työmenetelmien yhteensovittamisessa. Hyödyt löytyvät maanrakennus- sekä viimeistelytöistä. Kustannussäästöt ovat suurimmillaan kaupungin kadunrakennustyömailla.

Heikkilä kaipaa vielä lisää keskustelua ja yhteistyötä erilaisten toimijoiden kesken:

”Työmaiden ennakkosuunnittelu ja valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin ennen rakentamiskohteen käynnistymistä.”

Kunnissa katsottava kokonaisuutta

Viestintäviraston Klaus Nieminen näkee keskeisenä, että etenkin pienjänniteverkon maakaapelointiin löydetään mallit, joilla valokuidun samanaikainen asentaminen saadaan rutiiniksi.

Eri infrahankkeiden yhteensovittaminen tulisi saada toimimaan vähintään kaikissa kuntakonsernien infrahankkeissa.

”Kuntien tulisi miettiä investointeihin lähtiessään kuntaa kokonaisuudessaan. Eri hankkeiden aikatauluja pitää toki sovitella yhteen, mutta sillä saadaan kuntalaisille paremmat palvelut vähemmillä häiriöillä ja säästetään julkisia varoja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kunnan sähköyhtiön maakaapeloidessa pienjänniteverkkoa, viedään samalla valokuitu kiinteistöille tai vähintään putkitus sitä varten,” Nieminen linjaa.

Sähköverkkoyhtiöltä valokuidun rakentaminen onnistuu pienissä määrin sellaisenaan ja merkittävimmissä tapauksissa kun toiminta eriytetään asianmukaisesti sähköverkkotoiminnasta.

”Mikäli luontevaa yhteisrakentamiskumppania valokuituverkon rakentamiseen ei löydy, kannustamme sähköverkkoyhtiöitä rakentamaan sen itse. Yhteisrakentamisesta aiheutuvien kustannussäästöjen takia valokuituverkosta voi saada hyvän ja kannattavan lisän liiketoimintaan.”

Verkkoyhtiö – verkostoidu täällä

Verkkotietopiste.fi

Palvelusta saat tiedon alueesi viestintä-, sähkö-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys-, kaasu-, vesihuolto- ja liikenneverkkojen rakennussuunnitelmista sekä verkkotoimijoista. Verkkotoimijoilla on velvollisuus ilmoittaa hankkeensa palveluun.

Yhteisrakentamisverkosto

Viestintäviraston ja sidosryhmien palaute-, yhteistyö- ja viestintäkanava, joka edistää verkkotoimijoiden yhteistoimintaa verkkojen rakentamisessa ja yhteiskäytössä.

Vuoden 2019 yhteisrakentamisteko-kilpailu

Vuoden yhteisrakentamisteko-kilpailulla etsitään uusia innovatiivisia toimintamalleja, hankkeita ja ideoita, joiden avulla helpotetaan yhteisrakentamista ja lisätään yhteistyötä infratoimijoiden välillä. Kilpailussa on kaksi sarjaa: kuntien hankkeet sekä avoin sarja muiden toimijoiden hankkeille. Kilpailuun voi ilmoittautua 31.3.2019 asti.

Yhteisrakentamista edistää Viestintävirasto

Lue myös

Energiamarkkinat

Häiriöihin sähköverkossa on varauduttu suunnitelmallisesti

Erilaisiin sähköverkkoon kohdistuviin häiriöihin varautuminen on kriittinen osa sähköverkkoyhtiöiden toimintaa. Tämän talven mahdollinen sähköpulatilanne on harvinainen, mutta siihen on varauduttu.

12/2022

Energiamarkkinat

Mitä tapahtui sähkömarkkinoilla vuonna 2022?

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen energiavuosi. Energiajärjestelmää ravisteli erityisesti kaasun, sähkön, öljyn, kivihiilen sekä puupolttoaineiden tuonnin päättyminen Venäjältä. Äkillinen muutos vaikutti koko energiajärjestelmään sekä sähkömarkkinoihin monella tapaa.

03/2023

Energiamarkkinat

Ovatko sähkömarkkinat rikki? 10 kysymystä sähkömarkkinoista

Poikkeuksellisen korkea sähkön hinta ja suuret hintavaihtelut kurittivat niin kotitalouksia kuin yrityksiä vuonna 2022. Hintakehitys ja sähkön toimitusvarmuus olivat hetkittäin suuria kysymysmerkkejä ja loivat epävarmuutta kuluttajien ja yritysten arkeen. Syytä on haettu toimimattomista markkinoista. Toimivatko sähkömarkkinat niin kuin niiden pitäisi toimia?

03/2023