Ilmasto

Energiankulutus kasvussa alkuvuonna 2018

Uusiutuvaa energiaa tuotettiin kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 70 terawattituntia eli runsaat 35 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Sähköä uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin lähes 18 terawattituntia, mikä vastaa noin 40 prosenttia tammi-kesäkuun sähkön kulutuksesta. Markkinoilla tänä vuonna nousseet sähkön ja päästöoikeuden hinnat eivät vielä näy uusiutuvan energian tuotannossa.

11/2018

teksti Pekka Ripatti

kuvat Rawpixel/Unsplash, Rebekka Gröhn

Eniten lisääntyi turpeen käyttö, uusiutuvien käyttö viime vuoden tasolla

Uusiutuvaa energiaa tuotettiin kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 70 terawattituntia eli runsaat 35 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Sähköä uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin lähes 18 terawattituntia, mikä vastaa noin 40 prosenttia tammi-kesäkuun sähkön kulutuksesta. Markkinoilla tänä vuonna nousseet sähkön ja päästöoikeuden hinnat eivät vielä näy uusiutuvan energian tuotannossa.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa kulutettiin energiaa tämän vuoden tammi-kesäkuussa 190 terawattituntia (kuva 1). Tästä loppukäyttö oli runsaat 80 prosenttia. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön ero johtuu energian muunto- ja siirtohäviöistä. Vuoden 2017 ensimmäiseen kuuteen kuukauteen verrattuna kulutus kasvoi 4 prosenttia, mihin vaikutti ennen kaikkea teollisuustuotannon kasvu. BKT:n kehitystä seuraten energiaa kulutettiin kuitenkin vähemmän kuin keskimäärin vuoden 2000 jälkeen, vaikka muutoin BKT:n ja energian kulutuksen kiinteä yhteys on hieman heikentymässä Suomen talouden rakennemuutoksessa.

Turpeen käyttö lisääntyi 32 prosenttia

Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yksittäisistä energialähteistä eniten lisääntyivät turpeen ja tuulivoiman käyttö, kun taas sähkön nettotuonti ja kivihiilen käyttö vähenivät. Turpeen käytön lisääntymistä selittää pitkälti turvetuotannolle suotuisat olosuhteet, joiden myötä myös alkuvuoden keskimääräistä pienemmät turvevarastot alkoivat täyttyä, joskin pääosin toisen vuosineljänneksen jälkeen. Lisäksi turpeen käytön lisääntymiseen vaikuttivat vuoden alussa voimaan tulleet fossiilisten polttoaineiden veronkorotukset ja tuontipolttoaineiden hintojen nousu. Kylmän alkuvuoden vuoksi turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu lisäsivät energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 8 prosenttia.

Uusiutuvan energian tuotanto oli vuoden 2018 tammi-kesäkuussa 70 terawattituntia eli enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavana aikana. Se vastaa runsasta 35 prosenttia kokonaiskulutuksesta ja on arviolta 45 prosenttia energian loppukäytöstä. Ennätyksestä huolimatta uusiutuvan energian osuus pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Missä sitten uusiutuvaa energiaa käytettiin? Noin kolme-neljäsosaa käytettiin lämmityksessä, runsas viidennes sähkön kulutuksessa ja loput noin viisi prosenttia käytettiin liikenteessä.

Uusiutuva energia seisoo puujaloilla

Puupolttoaineet olivat uusiutuvista energialähteistä merkittävin ja niillä tuotettiin 50 terawattia eli yli 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta (kuva 2). Valtaosa puulla tuotetusta energiasta käytettiin lämmöntuotannossa ja vain runsaalla kymmenesosalla tuotettiin sähköä. Vesivoima oli toiseksi merkittävin ja sillä tuotettiin sähköä noin 8 terawattituntia. Se oli noin 12 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna vesivoimalla tuotetun sähkön määrä lisääntyi, mikä johtui alkuvuoden suuremmasta sademäärästä.

Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla tuulivoimalla tuotettiin sähköä noin 2,7 terawattituntia, mikä oli lähes viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Muilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin runsaat 9 terawattituntia. Niistä merkittävimpiä olivat liikenteen biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet ja lämpöpumput. Runsaasti julkisuudessa keskustellun aurinkosähkön määrä yli kolminkertaistui, mutta sen osuus uusiutuvasta energiasta oli alle prosentin kymmenesosa.

Uusiutuvasta sähköstä yli puolet vesivoimalla

Uusiutuvan energian merkitys sähkön tuotannossa oli samaa suuruusluokkaa kuin energian kokonaiskulutuksessakin. Tammi-kesäkuussa sähköä kulutettiin Suomessa 45 terawattituntia, josta lähes 40 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Kotimaassa tuotetusta sähköstä osuus oli vielä tätäkin suurempi, sillä alkuvuonna Suomeen tuotiin sähköä 10 terawattituntia. Viime vuoteen verrattuna uusiutuvien energialähteiden osuus kotimaan sähkön tuotannosta lisääntyi muutamalla prosenttiyksiköllä noin 50 prosenttiin.

Vesivoimalla tuotettiin yli puolet uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä. Puupolttoaineilla sähköä tuotettiin runsaat 5 ja tuulivoimalla 2,7 terawattituntia. Vuoteen 2017 verrattuna vesi- ja tuulisähkön määrä lisääntyi, kun taas puulla tuotetun sähkön määrä pysyi samalla tasolla. Sähköverkkoon liitettyä aurinkosähköä tuotettiin 37 gigawattituntia eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi aurinkosähköä tuotettiin arviolta noin 50 000 vapaa-ajan asunnolla, joilla paneelit eivät olleet sähköverkkoon liitettyinä.

Uusiutuvan tuet romahtivat

Sähkön ja päästöoikeuden hinnat vaikuttavat energian tuotantoon monin tavoin. Investoinneissa ne näkyvät pitkällä aikavälillä. Polttoaineiden käyttöön ne vaikuttavat toimitussopimuksia tehtäessä, kun yritykset arvioivat tuotantopanosten ja lopputuotteiden tulevaisuuden hintoja. Lisäksi sähkön ja päästöoikeuden hintojen nousu heijastuu suoraan uusiutuvan energian sähköntuotannon tukitasoihin niitä alentavasti. Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa sähkön tukkuhinta oli keskimäärin 46 euroa megawattitunnilta, mikä tarkoittaa lähes 40 prosenttia pienempiä syöttötariffitukia kuin vuotta aiemmin (kuva 3). Metsähakesähkön tukitasoon vaikuttava päästöoikeuden hinta oli puolestaan tammi-syyskuussa keskimäärin 14,3 euroa hiilidioksiditonnia kohden,jolloin tuki oli runsaan neljäsosan viime vuonna maksettua enimmäistukea pienempi.

Lue myös

Ilmasto

Päästöt vähentyneet päästökauppalaitoksilla vuonna 2022

Vuonna 2022 Suomen päästökauppalaitosten päästöt olivat 19,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka oli 1,3 miljoonaa tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitosten päästöt pienenivät 6,4 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

06/2023

Ilmasto

Päästöoikeuksien kirjaaminen muuttuu vuonna 2024

Päästöoikeuksia jaetaan maksutta tietyille päästökaupassa mukana oleville toimialoille. Ilmaisjaon piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa yhteensä noin 280. Muualla EU:n jäsenmaissa käytetyt ilmaisjaon mallit eroavat Suomen ilmaisjaon suoraviivaisesta menettelystä. Uudistuva EU-lainsäädäntö muuttaa päästöoikeuksien ilmaisjaon laskentaa ja kirjaamista vuodesta 2024 lähtien.

06/2023

Ilmasto

Suurten aurinkovoimaloiden esiinmarssi

Isot aurinkovoimalat yleistyvät merkittävästi tulevina vuosina ja yksittäisten voimaloiden koko kasvaa monikertaiseksi nykyisestä. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa jopa 120:een ja tuotantokapasiteetti jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Energiaviraston ja Motivan Aurinkosähkövoimala-karttapalvelu näyttää mihin teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan.

12/2023