Ilmasto

Sähköautoilun edistämiskeinot puntarissa

Sähköautojen aikakausi on tuloillaan, vaikka katukuvassa sähköautoja ei vielä juuri näy. Sähköautoilun jalkautuminen koko kansan kulkutavaksi puhtaasti markkinavoimin ei ole realistista, vaan harkittuja edistämiskeinoja sähköautojen määrän lisäämiseksi tarvitaan.

11/2018

teksti Suvi Koikkalainen

kuvat Vilja Pursiainen, Unsplash

Liikenteen päästöjä voidaan vähentää joko pienentämällä liikennesuoritteita tai edistämällä vähäpäästöisemmän teknologian, kuten sähköautojen, käyttöönottoa. Ilmaston näkökulmasta sähköautoilun merkittävimmät edut ovat alhaisemmat hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt polttomoottoriajoneuvoon nähden, riippuen kuitenkin kulutetun sähkön tuotantomuodosta ja sen päästöistä. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa asetettu tavoite on saada vuoteen 2030 mennessä liikenteeseen 250 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiä.

Sähköautot jaetaan täyssähköautoihin sekä kahdella voimanlähteellä toimiviin hybrideihin; ulkoisella virtalähteellä ladattaviin pistokehybrideihin sekä ei-ladattaviin hybrideihin. Vaikka sähköauton hyödyt ovat tiedossa, perinteiset käyttövoimat pitävät edelleen pintansa markkinoilla. Täyssähköautojen osuus koko Suomen autokannasta on Trafin mukaan alle 2000.

Haasteina toimintamatka ja hankintahinta

Sähköautoilun yleistymisen merkittävimmät haasteet liittyvät toimintamatkan rajoitteisiin ja sähköauton korkeampaan hankintahintaan. Täyssähköauton toimintamatka riippuu akun koosta, ajonopeudesta ja ulkoilman lämpötilasta; kovimmilla pakkasilla akun toimintamatka voi heikentyä jopa 20 – 30 prosenttia. Vaikka akut kehittyvät jatkuvasti, latauspisteiden riittävä määrä ja koko Suomen kattava latausverkko ovat sähköautoilun edistämisen perusedellytyksiä. Tällä hetkellä julkisia latauspisteitä on eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Sähköautoilun yleistymisen eräänä pullonkaulana toimiikin ”muna vai kana”-ongelma; sähköautoja ei osteta, koska riittävää latausinfrastruktuuria ei ole, ja toisaalta taas sähköautokanta on liian pieni markkinaehtoisen latausinfrastruktuurin syntymiselle. Siksi sähköautoilua voidaan edistää tukemalla julkisen latausinfrastruktuurin rakentamista. Esimerkiksi Energiavirasto järjesti syksyllä 2018 sähkö- ja kaasuajoneuvojen julkisten latausjärjestelmien ja tankkausasemien laajenemista edistävän tukikilpailutuksen.

Suomessa myytäviä sähköautoja on tarjolla rajallinen mallivalikoima ja ne ovat usein kalliimpia verrattuna vastaavanlaisiin bensiini- tai dieselkäyttöisiin autoihin, vaikka käyttökustannuksiltaan sähköautolla ajaminen tuleekin kuluttajalle edullisemmaksi. Riippuen ajetuista kilometreistä, sähköauton hankintahinnan takaisinmaksu käytöstä kertyvillä säästöillä vie kuitenkin useita vuosia. Eräs keino lievittää tätä haastetta on alentaa kuluttajalle maksettavaksi jäävää sähköauton hankintahintaa tukien avulla. Tyypillisiä tukia ovat suora hankintatuki, verovähennysoikeus sekä ehdollinen tuki, jolloin tuen saamisen edellytyksenä toimii esimerkiksi vanhan auton romutus.

Verotus ohjaa valintoja ja kulutusta

Hankintapäätöksiä voidaan ohjata myös auto- ja ajoneuvoverotuksella. Autovero on kertaluonteinen vero, joka maksetaan uuden auton oston yhteydessä. Se määräytyy auton tuottamien hiilidioksidipäästöjen perusteella porrastetusti, joten sähköautojen verotus on kaikkein kevyintä. Ajoneuvovero on sen sijaan vuosittain maksettava vero, joka koostuu perusosasta ja käyttövoimaverosta. Ajoneuvoveron perusosa määräytyy auton valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästötietojen perusteella, kun taas käyttövoimavero määrätään sellaiselle ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Käyttövoimaveron vuoksi ajoneuvovero on sähköautolle korkeampi kuin yhtä tehokkaalle bensiinikäyttöiselle autolle, jolloin sähköautoilua edistävää veroetua ei ole.

Polttoaineverotuksella voidaan pääasiallisesti vaikuttaa autojen omistajien käyttäytymiseen. Ohjauskeinona se on varsin tehokas ja sen perusajatus on yksinkertainen: mitä kalliimpaa polttoaine on, sitä järkevämpää on vältellä turhaa ajamista. Polttoaineveroa on kuitenkin arvosteltu siitä, että se rasittaa eniten sellaisia joukkoliikenteen ulottumattomissa asuvia pienituloisia kuluttajia, joille autolla liikkuminen on välttämätöntä. Toisaalta autoilun ollessa välttämätöntä, voi polttoaineverotuksella olla ohjaava vaikutus vähemmän kuluttavan tai edullisempaa polttoainetta kuluttavan sähköauton hankintaan.

Raha ei aina ratkaise

Sähköauton omistajille voidaan tarjota myös ei-rahallisia etuja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pysäköintietuisuuksien ja joukkoliikennekaistan käyttöoikeuden mahdollistamat ajalliset säästöt.  Yksityisautoilua ei kuitenkaan tulisi tukea joukkoliikenteen kustannuksella, vaan pikemminkin suosia sellaisia kannustimia, jotka linkittävät nämä kaksi kulkumuotoa yhteen; esimerkiksi liityntäpysäköintiratkaisuissa voitaisiin suosia sähköautoja. Sähköautoiluun liittyy myös ennakkokäsityksiä, jotka voivat perustua osittain virheelliseen ja vanhentuneeseen tietoon. Informaatio-ohjauksen avulla pyritään välittämään tietoa ja vaikuttamaan kuluttajan käyttäytymiseen lisäämällä hänen ymmärrystään sähköautoista. Samalla voidaan kumota yleisimpiä negatiivisia virhekäsityksiä, jotka saattavat toimia sähköauton hankinnan esteenä.

Sähköautoilun edistämiskeinot

  • Latausinfrastuktuurin tukeminen
  • Autojen hankintatuet
  • Auto- ja ajoneuvovero
  • Polttoaineverotus
  • Sähköautoilijoille tarjottavat edut
  • Informaatio-ohjaus

Lue myös

Ilmasto

Muna vai kana -ongelma energianeuvonnassa

Luoko neuvonta tarpeen toiminnalle, vai luoko toiminta tarpeen neuvonnalle, pohtii Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hänninen.

11/2018

Ilmasto

Alueellinen energianeuvonta tuo asiantuntijat luoksesi

Energianeuvonnalla ohjataan yrityksiä ja kuntia energiatehokkuussopimusten osapuoliksi ja energiakatselmusten tekoon. Tärkeää on myös luotsata kuluttajia kestävään energiankulutukseen.

11/2018

Ilmasto

Riittääkö vihreälle sähkölle kysyntää?

Uusiutuvalla energialla tuotettavan sähkön alkuperä varmistetaan uusiutuvan sähkön sertifikaateilla eli alkuperätakuilla.

11/2018