Ilmasto

Uusiutuvan energian tarjouskilpailu onnistui

Tarjouskilpailun tavoitteena olivat kannattavasti ja kustannustehokkaasti toteutuvat hankkeet sekä mahdollisimman pienet kustannukset valtiolle. Tässä onnistuttiin.

04/2019

teksti Pekka Ripatti ja Roland Magnusson

kuvat Diaidea

Uusiutuvan energian tuista on käyty runsaasti julkista keskustelua viime vuosina. Myös Juha Sipilän hallitusohjelmassa tartuttiin asiaan, kun tuulivoimaloiden pääsyä syöttötariffijärjestelmään päätettiin rajoittaa ja uudet tuet suunnitella niin, että ne perustuvat kilpailuun. Syksyllä 2015 perustetun työryhmän tavoitteena olikin laatia uusiutuvan energian tukimalli, jossa valtiolle tulevat kustannukset ovat mahdollisimman pienet ja jossa hankkeet toteutuvat kannattavasti ja kustannustehokkaasti.

Työryhmän mallin pohjalta joulukuussa 2016 hyväksytyssä energia- ja ilmastostrategiassa ehdotettiin uusiutuvan energian tuen teknologianeutraalin tarjouskilpailun järjestämistä. Sitä koskeva hallituksen lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2018. Eduskunnassa ehdotettua vuosittaista tuotantoa kuitenkin pienennettiin kahdesta 1,4 TWh:iin. Se johti siihen, että suunnitellun kahden tarjouskierroksen sijaan voitiin järjestää vain yksi kierros. Energiavirasto järjesti tarjouskilpailun loppuvuodesta 2018 ja on nyt antanut tarjouksia koskevat päätökset. Onnistuiko tarjouskilpailu?

Korkeimmat tarjoukset karsiutuivat

Tarjouksia saatiin 26 kappaletta ja ne olivat kaikki tuulivoimaa. Kriitikot ovat esittäneet, että kilpailu ei ollut teknologianeutraali, koska tarjouksia tuli vain yhdestä tuotantomuodosta. Vai kävikö tässä niin, että muiden tuotantomuotojen korkeammat tuotantokustannukset pitivät ne tarjouskilpailusta loitolla? Liian korkeiden tarjoushintojen esittämistä hillitsi pelko kilpailun häviämisestä?   

Seitsemän voittaneen hankkeen tarjousten keskihinta oli 2,5 €/MWh. Alin voittanut tarjous oli 1,3 €/MWh ja korkein 4 €/MWh. Kukin voittaja saa oman tarjouksensa mukaisen tuen. Vaihteluväli kertoo siitä, että yritykset tekivät tarjouksia juuri sellaisista tukitasoista, joilla ne saavat investoinnit kannattaviksi. Ja mitä pienempiä tarjoukset olivat, sitä vähemmän tarjouskilpailusta koituu valtiolle kustannuksia.

Tukea maksetaan 12 vuoden ajan ja tarjouskilpailusta aiheutuu valtiolle enimmillään 3,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Syöttötariffijärjestelmässä saman suuruisen sähkön tuesta aiheutuu valtiolle 73 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Kustannuksia ei voi kuitenkaan suoraan vertailla, koska syöttötariffijärjestelmän käynnistämisen jälkeen uusiutuvan energian teknologinen kehitys on ollut nopeaa. Se on puolestaan johtanut tuotantokustannusten alenemiseen. Tarjouskilpailun järjestämisestä aiheutui valtiolle myös transaktiokustannuksia, mutta arvion mukaan ne jäivät vähäisiksi.

On myös tärkeä havaita, että tarjouskilpailussa määritellyn 30 euron viitehinnan vuoksi 34 euroa korkeammilla sähkön hinnoilla tukea ei makseta lainkaan. Tänä vuonna sähkön hinta on ollut keskimäärin 48 €/MWh. Viitehinnan alittavilla sähkön hinnoilla tukea maksetaan tarjottu määrä, mikä osaltaan pienentää sähkön hintaan liittyviä riskejä.

Hankkeiden kannattavuuteen vaikuttavat sähkön hinnan riskien ja tuen lisäksi vakuudet sekä luvatun tuotantomäärän alittamisesta tai voimalan rakentamatta jättämisestä koituvat korvaukset. Niillä valtio haluaa varmistaa, että hankkeet toteutetaan. Kannattavuuteen vaikuttavat myös rahoitus- ja rakentamiskustannukset.  

Tarjouskilpailun opit käyttöön

Hyvin suunniteltu ja toteutettu tarjouskilpailu edistää tehokkaasti paitsi uusiutuvaa energiaa, myös kerää valtiolle strategista kannattavuustietoa yrityksiltä. Kerätyn tiedon avulla tuet osataan suunnitella paremmin, jolloin myös yritykset osaavat hinnoitella tarjouksensa tarkemmin. Tuki ohjautuu silloin tehokkaammin sinne, minne sen tulisikin suuntautua. Lisäksi tarjousten hinnat laskevat teknologisen kehityksen myötä, mikäli tarjouskierroksia järjestetään useita peräkkäin. Esimerkiksi Saksassa aurinkosähkön tarjouskilpailussa tarjoushinnat ovat noin puoliintuneet viimeisen neljän vuoden aikana, kun kierroksia on järjestetty parin kuukauden välein.     

Jatkossa uusiutuvan energian tukien tarjouskilpailut voitaisiin suunnitella siten, että niillä pienennetään ennen kaikkea sähkön hinnan riskejä. Syöttötariffijärjestelmän pitkän varjon vuoksi tarjouskilpailun oppeja ei kannata jättää hyödyntämättä. Oppeja voisi hyödyntää myös muiden yritystukien suuntaamisessa, koska kilpailussa yritykset joutuvat paljastamaan todellisen tuen tarpeensa.     

Lue myös

Ilmasto

Suomen päästökauppasektorin laitosten päästöt olivat 26,2 miljoonaa tonnia vuonna 2018

EU:n päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten yhteispäästömäärä oli 26,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2018. Päästöt kasvoivat noin 1,1 miljoonaa tonnia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 vastaavat päästöt olivat 25,1 miljoonaa tonnia.

06/2019

Ilmasto

Muna vai kana -ongelma energianeuvonnassa

Luoko neuvonta tarpeen toiminnalle, vai luoko toiminta tarpeen neuvonnalle, pohtii Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hänninen.

11/2018

Ilmasto

Alueellinen energianeuvonta tuo asiantuntijat luoksesi

Energianeuvonnalla ohjataan yrityksiä ja kuntia energiatehokkuussopimusten osapuoliksi ja energiakatselmusten tekoon. Tärkeää on myös luotsata kuluttajia kestävään energiankulutukseen.

11/2018