Lainsäädäntö

Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kannattavuus puntarissa

Vuonna 2011 avattiin uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmä, jossa tukitaso määräytyy hallinnollisesti. Vuonna 2018 toteutettiin tukien teknologianeutraali tarjouskilpailu, jossa tukitaso muodostui huomattavasti tariffijärjestelmän tukitasoa alhaisemmaksi. Miten erot näkyvät hankkeiden kannattavuudessa?

09/2020

teksti Lotta Hietanen

kuvat Unplash

Syöttötariffijärjestelmä ja tarjouskilpailuun perustuva preemiojärjestelmä eroavat monin osin toisistaan. Merkittävin ero liittyy tukitasojen suuruuteen, joka on tariffijärjestelmässä tuntuvasti korkeampi. Lisäksi teknologianeutraalista kilpailusta huolimatta, ainoastaan tuulivoimahankkeita osallistui kilpailuun ja tuli preemiojärjestelmään hyväksytyksi, kun taas tariffijärjestelmään kuuluu myös metsähakkeeseen, biokaasuun ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähköntuotantoa.

Tariffijärjestelmä takaa varman tulovirran

Preemiojärjestelmässä korkein hyväksytty tarjous oli 4 €/MWh. Huomioiden 30 euron viitehinnan, tämä tarkoittaa, että sähkön markkinahinnan ollessa yli 34 €/MWh, hankkeelle ei makseta tukea lainkaan. Vertailun vuoksi, tariffijärjestelmässä sähkön tavoitehinta on 83,5 €/MWh, eli hankkeille on käytännössä taattu kyseinen summa tuen ja sähkön markkinahinnan yhdistelmänä.

Vuonna 2019 sähkön markkinahinta oli keskimäärin 44 €/MWh, eikä alittanut yhdelläkään vuosineljänneksellä 34 euroa megawattitunnilta. Sen sijaan tänä vuonna sähkön hinta oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä keskimäärin 24 euroa ja toisella vuosineljänneksellä 22 euroa megawattitunnilta, joten jos hankkeet olisivat olleet jo tämän vuoden alussa kaupallisessa tuotannossa, niin tukea olisi maksettu täysimääräisesti eli tarjouksissa esitetty summa.

Nettonykyarvot työkaluna

Tukijärjestelmien poiketessa näinkin paljon toisistaan, on mielenkiintoista tarkastella kummankin tukijärjestelmän hankkeiden nettonykyarvoja. Syöttötariffijärjestelmään hyväksyttiin viimeinen tuulivoimalaitos tammikuussa 2018, jolloin sen kaupallinen tuotanto käynnistyi. Ensimmäisen preemiojärjestelmään hyväksytyn hankkeen on tarkoitus aloittaa kaupallinen tuotanto tämän vuoden lopulla. Näiden, kahden eri tukijärjestelmässä olevan, hankkeiden kaupallisen tuotannon aloituksella on siis ainoastaan vajaan kolmen vuoden väli, mutta tukitasoissa on valtava ero ja tukea maksetaan molemmissa järjestelmissä 12 vuoden ajan.

Energiavirastolle toimitettujen syöttötariffijärjestelmän hankkeiden kustannuksia koskevien ja muiden tietojen perusteella voidaan tarkastella molemmissa tukijärjestelmissä olevien hankkeiden kannattavuutta eri ajankohtina. Nettonykyarvomenetelmää hyödyntäen on selvää, että tariffijärjestelmä on ollut aikanaan tarpeellinen mahdollistamaan kannattavat tuulivoimahankkeet. Sen sijaan preemiojärjestelmän tarjousten keskihinnalla (2,5 €/MWh) laskettuna vuonna 2012 käyttöön otettu ja 30 megawatin tuulivoimala olisi ollut nettonykyarvoltaan 28 miljoonaa euroa negatiivinen, kun taas samankokoisen voimalan nettonykyarvo tariffijärjestelmässä olisi ainoastaan 1,5 miljoonaa euroa negatiivinen.

On tärkeää huomioida kuitenkin laskelmissa käytettyjen tietojen arvioluonteisuus, sillä hankkeita on mahdollista ohjata tehokkaammiksi myös niiden käytön aikana, jolloin kannattavuus paranee. Koska kannattavuutta arvioidessa on käytetty keskiarvoja, voidaan myös päätellä, että osa tariffijärjestelmän hankkeista on ollut tässä esitettyjä tuloksia kannattavimpia, ja vastaavasti jotkin hankkeet ovat todennäköisesti olleet kannattamattomimpia.

Sähkön hintaan perustuva herkkyysanalyysi

Pelkkä nettonykyarvotarkastelu ei kuitenkaan yksistään kuvaa tukijärjestelmien hankkeiden kannattavuuden eroja. Siksi hankkeita tarkasteltiin sähkön markkinahintaan perustuvalla herkkyysanalyysillä. Tariffijärjestelmässä sähkön markkinahinnan aiheuttama vaikutus kannattavuuteen eliminoituu lähes kokonaan, sillä markkinahinta vaikuttaa hankkeiden saamiin tuottoihin ainoastaan hinnan ollessa alle 30 tai yli 83,5 euroa megawattitunnilta. Preemiojärjestelmä puolestaan suojaa hankkeita alhaiselta sähkön markkinahinnalta ainoastaan hieman. Tariffijärjestelmässä kapasiteettikerroin onkin merkittävin tekijä kannattavuuden muodostumisessa.

Koska kannattavuuslaskelmien taustalla olevat tiedot ovat yksilöllisiä ja hankekohtaisia, ei kannattavuuden keskiarvojen tarkastelu ole mielekästä. Siksi eri tekijöitä simuloitiin Monte Carlo-menetelmällä. Sen avulla muodostettiin preemiojärjestelmään kuuluvien hankkeiden nettonykyarvoille todennäköisyysjakauma (kuva 1). Simulaatiossa epävarmoille muuttujille asetettiin ylä- ja alarajat, joiden väliltä valittiin sattumanvaraisesti uusi arvo jokaisella simulaatiokierroksella. Näin muodostettiin nettonykyarvojen todennäköisyysjakauma, joka edustaa mahdollisia lopputuloksia muuttujien eri arvoilla.

Preemiojärjestelmään kuuluvan tuulivoimahankkeiden nettonykyarvon todennäköisyysjakauma

Todennäköisyysjakauman tuloksia voidaan havainnollistaa, kun todennäköisyyksiä tarkastellaan esimerkiksi matalan, keskimääräisen ja korkean sähkön markkinahinnan skenaarioissa. Se osoittaa, että syöttötariffijärjestelmässä sähkön hinnalla ei ole suurta merkitystä, vaan eri skenaarioiden nettonykyarvojen jakaumat ovat samantyyppisiä (kuva 2, A).

Sen sijaan preemiojärjestelmän hankkeilla jakaumien muodot ovat erilaisia eri skenaarioissa (kuva 2, B). Esimerkiksi korkean sähkön hinnan skenaariossa nettonykyarvot ovat positiivisempia ja hankkeiden kannattavuus nettonykyarvolla tarkasteltuina todennäköisemmin kannattavampia kuin kahdessa muussa skenaariossa.

 

Tariffi- ja preemiojärjestelmän hankkeiden nettonykyarvojen todennäköisyydet vaihtoehtoisilla sähkön markkinahinnan skenaarioilla.

Tariffijärjestelmä tukee, preemiojärjestelmä pienentää riskiä

Yhteenvetona voidaan sanoa, että syöttötariffijärjestelmä tukee hankkeita vahvemmin, kun taas preemiojärjestelmä pienentää hankkeiden riskiä, jos sähkön hinta on alhainen. Tärkeä havainto on myös se, että vaikka preemiojärjestelmän hankkeiden kannattavuus ei näyttäisi olevan kovin hyvällä tasolla, on todellisuus luultavasti toinen. Koska jokaisen hankkeen tukitaso määräytyi tarjouskilpailun perusteella, ja jossa jokainen hanke saa tarjoamansa preemion (pay-as-bid), voidaan olettaa, että kaikki hankkeet ovat kannattavia.

Näin on ensinnäkin sen vuoksi, että yritykset eivät lähtökohtaisesti osallistu tarjouskilpailuihin hankkeilla, joissa niiden esittämä tarjous tuesta ei takaa kannattavaa toimintaa. Lisäksi analyyseissä käytettiin vuosina 2012−2017 toimintansa aloittaneiden hankkeiden kustannustietoja, tämän jälkeen tuulivoimaloiden tuotantoteknologia on kehittynyt huomattavasti.

 

Reilun Energian kirjoittajavieraana on KTM Lotta Hietanen. Teksti perustuu Hietasen Lappeenrannan-Lahden Teknillisen yliopiston kauppatieteen pro gradu -tutkielmaan ”Comparative analysis of renewable energy policy schemes of Finland”.

Tutkielmassa hyödynnettiin Energiavirastolle toimitettuja syöttötariffijärjestelmän hankkeiden tietoja. Niitä on tutkielmassa raportoitu keskiarvoina ja laajempina yhteenvetoina, joista yksittäisten hankkeiden tiedot eivät käy ilmi.

Lue myös

Lainsäädäntö

Uudistunut sähkömarkkinalaki lisää toimitusvarmuutta ja kuluttajan oikeuksia

Sähkömarkkinalaki uudistui kesäkuussa 2023. Se lisää asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää sähkön toimitusvarmuutta vähähiilisyyden muokatessa sähkömarkkinoita.

09/2023

Lainsäädäntö

EU lainsäädännöllä sähkölaitteista pitkäikäisiä, korjattavia ja kierrätettäviä

Kun kodinkone tai sähkölaite hajoaa, on usein edessä uuden laitteen hankinta. Vaikka korjaaminen olisi ekologisin ja järkevin vaihtoehto, on se usein hankalaa tai jopa mahdotonta. Tämä muuttuu, kun tuotteiden lainsäädäntöä päivitetään ja uusia tuotteita tulee EU:n ekosuunnittelusääntelyn piiriin. Ekosuunnittelu tähtää entistä enemmän energiatehokkuuden lisäksi myös laitteiden käyttöiän pidentymiseen ja entistä parempaan kierrätettävyyteen.

06/2023

Lainsäädäntö

Sovintoa kiistoihin

Syyskuussa 2023 toimintansa aloittanut energiamarkkinariitalautakunta ratkoo elinkeinoharjoittajien ja sähköalan yritysten välisiä sähkömarkkinakiistoja. Riippumaton ja puolueeton lautakunta antaa ratkaisuehdotuksia erimielisyyksiin, jotka koskevat sähkömarkkinalain mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

09/2023