Maakaasumarkkinoiden avautumista on valmisteltu jo muutaman vuoden ajan. Markkinoiden avaamisessa on päästy luomaan uutta. Merkittävässä roolissa on ollut siirtoverkonhaltijan johdolla tapahtunut markkinasääntöjen valmistelutyö. Energiavirasto on ollut siinä alusta alkaen aktiivisesti mukana.
Markkinasäännöistä on siirrytty verkonhaltijoiden ehtojen vahvistamiseen. Markkinasäännöt eivät sellaisenaan vielä muodosta osapuolia sitovaa säännöstöä. Kuitenkin niissä osapuolille esitetyt keskeiset velvoitteet tulevat vahvistetuiksi joko lainsäätäjän antamina sitovina säädöksinä tai Energiaviraston vahvistamissa verkonhaltijoiden ehdoissa. Ministeriö on nostanut säännöistä asioita valmisteilla oleviin asetuksiin. Vastaavasti Energiavirasto on kesän aikana vahvistanut siirtoverkonhaltijan palveluehtoja, joihin on sisällytetty markkinasäännöissä kuvattuja osapuolten velvoitteita.
Markkinoiden kehittämistyö jatkuu
Markkinakehitys ei pysähdy vuodenvaihteeseen ja markkinoiden avautumiseen, vaan se on jatkuvaa. Vuodenvaihteessa Suomi luopuu Unionin maakaasumarkkinalainsäädännössä sallituista poikkeuksista. Tällöin muun muassa maakaasumarkkinoiden verkkosäännöt tulevat osaksi Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä. Markkinasäännöissä ja vahvistetuissa verkonhaltijoiden ehdoissa on jo tässä vaiheessa pyritty huomioimaan verkkosääntöjen vaatimukset.
Balticonnector-putkiyhteys sekä Suomen, Viron ja Latvian siirtoverkkoyhtiöiden kesken solmima ITC-sopimus mahdollistavat kaasun sujuvan siirron ja yhteisten maakaasumarkkinoiden luomisen maiden välille heti vuoden 2020 alusta alkaen. Työtä kohti syvempää markkinaintegraatiota jatketaan. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittyä yhteiseen tasehallinta-alueeseen vuodesta 2022 alkaen. Toivottavasti myös Liettua saadaan täysillä mukaan liittymään yhteiseen maakaasumarkkinaan. Pidemmällä aikavälillä ovat edessä myös GIPL-putkiyhteys Liettuan ja Puolan välille ja sitä kautta liittyminen eurooppalaisiin maakaasumarkkinoihin.
Tulevaisuudessa häämöttää myös eurooppalaisen kaasumarkkinalainsäädännön muutokset. Ensi vuoden lopulla tai vuoden 2021 alkupuolella Euroopan Komission julkaissee ehdotuksen uudesta lainsäädäntöpaketista, josta on puhuttu vähähiilisyyspakettina tai kaasupakettina. Paketissa Komission oletetaan keskittyvän ns. vihreiden kaasujen tai vähähiilisten kaasujen kehittämiseen. Muun muassa Unionin kaasusääntelyn päivittämisen ja sektorikytkennän odotetaan tulevan esille.
Käytännön kokemukset osoittavat sääntelyn kehitystarpeet
Sääntelyn kehitystarpeiden havaitsemiseksi markkinoiden käytännön toimintaa on seurattava. Vaikka valmistelutyötä on tehty eri tahojen kesken mahdollisimman huolellisesti, vasta käytännön kokemukset osoittavat, mitkä asiat toimivat ja miltä osin esimerkiksi sääntelyä pitäisi korjata.
Avoimilta sähkömarkkinoilta 25 vuoden ajalta saatu kokemus on osoittanut, että valmista ei tule kerralla. Jotain korjattavaa ja uusia ideoita markkinoiden ja sääntelyn kehittämiseksi tulee aina esille. Palaute ja kommentit eri osapuolilta niin Energiavirastoon kuin lainsäätäjälle ovat olleet sähkömarkkinoiden kehittämisessä arvokkaita. Tämä varmasti pätee myös avoimilla maakaasumarkkinoilla.
