Tekijät

Palvelut pilvessä – ensimmäisenä valtiolla

Energiavirasto siirsi ensimmäisenä valtion toimijana kaikki palvelunsa pilveen tammikuussa 2020. Nyt meillä on jatkuva valmius toimia viimeisimpien teknologioiden kautta, kertoo asiantuntija Petteri Mäkelä.

03/2020

teksti Petteri Mäkelä

kuvat Pixabay

Energiaviraston palvelut olivat aina sijainneet omassa palvelinsalissa ja nykyinen palvelinsalin oli jo elinkaarensa päässä, emme voineet luottaa edes vikatilanteista palautumiseen. Jotain oli tehtävä nopealla aikataululla, eikä meille tarjottu uusi vanhanmallinen palvelinsalikonsepti ollut enää houkutteleva vaihtoehto.  

Tarkastelimme aiempien vuosien ongelmakohtia, mitä on ennen tehty ja mitä voimme siitä oppia. Tulimme siihen tulokseen, että vanhan mallinen kilpailutusjärjestely jossa kilpailutetaan toimittaja per järjestelmä, ei ollut enää tätä päivää eikä visiomme mukainen. Päädyimme uudistamaan hankintamallin uuden arkkitehtuurin mukana. 

Vastuu itselle

Lähdimme siitä, että vastuu projekteista ja niiden onnistumisesta täytyy olla meillä itsellämme. Harjoittelimme ja opettelimme projektikäytännöt, tuoteomistajuuden sekä ketterien menetelmien filosofian oman henkilöstömme kesken. Kilpailutusprosessi muuttui järjestelmähankinnasta roolipohjaiseen osaajahankintaan Hanselin dynaamisen kilpailutuksen kautta. Tämä osoittautui toimivaksi malliksi meille ja onnistuimme erittäin hyvin. Loimme rautaisen ammattitaidon omaavan ohjelmistotiimin, jolla oli helppo ponnistaa alkuun ohjelmistoprojektit.  

Jotta pystyimme aloittamaan pilviprojektin uudella projektimallilla, meidän piti ymmärtää myös pilven filosofia. Pilvi itsessään ei tarjoa hyötyjä, jos käyttäjät pitäytyvät vanhoissa ajatusmalleissa, vaan vaatii pelaamista pilven sääntöjen ja sen tuomien mahdollisuuksien ymmärtämisen kautta. Kouluttauduimme ja opiskelimme pilvimalleja ja itse teknistä työntekoa pilvialustalla.  

Olemme nyt siinä tilanteessa, että voimme itse esimerkiksi tuottaa pilven ylläpidolliset toimenpiteet sekä ylläpitää intranettiä ja muita informaatiokanavia. Tämä nopeuttaa työtä vähentäen huomattavasti odotusaikoja vanhaan tikettiperusteiseen malliin verrattuna. Prosessien ja uusien työskentelymallien uusimisen vuoksi säästämme työaikaa sekä projektien kehitykseen kuluvaa aikaa ja näin pienennämme merkittävästi niihin kuluvien investointien määrää. 

Teknisesti tässä ajassa

Ajatus pilvestä parhaana vaihtoehtona kiteytyi vuoden 2017 aikana, jolloin ryhdyimme testaamaan ja perehtymään tähän vaihtoehtoon kokeilukulttuurin kautta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana todensimme, että meidän suunnitelmamme on toimiva pilven päällä ja voimme aloittaa suunnittelemamme roadmapin. Etenemissuunnitelmassa on kolme isoa askelmaa, joita tavoittelemme: ensin hybridiympäristöön, sitten palvelinsalista pois ja täyteen pilviympäristöön ja lopulta täysin palvelittomaan pilviympäristöön 

Ensimmäinen ja toinen askel on nyt otettu, niiden toteutus kesti kaksi vuotta. Kolmas, pitempi harppaus tuleekin olemaan mielenkiintoisin, koska sen suunta voi muuttua pitkällä aikavälillä paljonkin, tähän vaikuttaa pilven ja yleisten teknologioiden kehittyminen. Emme ole enää suljetun ympäristön vanki, vaan voimme toteuttaa arkkitehtuuriamme aivan viimeisten teknologioiden kautta heti kun ne ovat tulleet ulos. Tämä tuo aivan uudenlaiset mahdollisuudet elää teknisesti tässä ajassa ja mennä ketterästi eteenpäin tarkastellen tulevaisuuden teknologisia suuntauksia.  

Kun nyt katsomme kesään 2017, matka tuntuu melkein unelta on tapahtunut paljon onnistumisia, henkilökohtaista kasvua sekä tavoitteiden saavuttamista. Uskoimme tähän alusta asti, mutta saattoi olla että vähän kuitenkin jännitti mitä tulevaisuus tuo. Onnistummeko? Uskoivatko muut meidän onnistuvan – edes puoliksi siitä mitä nyt on tehty? Nyt peruutuspeiliin katsellessa voin vain lausua erään aikamme ajattelijan osuvat sanansäilät:  

 Oi, jospa aloittaisimme siitä, mikä on tarpeen ja jatkaisimme sillä, mikä on mahdollista, saisimme aikanaan havaita tehneemme sen, mikä maailman vankien mielestä oli mahdotonta.
Fransiscus Assisilainen 1181-1226 

Petteri Mäkelä työskentelee Energiavirastossa järjestelmien arkkitehtuurin parissa.

 

Lue myös

Tekijät

Astetta alemmas -kampanja puree jo

Koko Suomen yhteiset energiansäästötalkoot ovat hyvässä vauhdissa. Fingridin mukaan sähkönkulutus on vähentynyt syys-marraskuussa 7–9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Astetta alemmas -kampanja on saanut aikaan tulosta, joskin korkea sähkönhinta lienee paras piiskuri säästötoimiin.

12/2022

Tekijät

Luotettavaa ja puolueetonta energiatehokkuusneuvontaa pk-yrityksille

Energiatehokkuussopimukset tehostavat merkittävästi energiankäyttöä Suomessa ja ohjaavat sitä oikeaan suuntaan pidemmällä tähtäimellä. Teknologia-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä matkailu- ja ravintola-alalla energiatehokkuussopimuksen tavoitteisiin on sitoutunut paljon pk-yrityksiä, joiden energiatehokkuustyöhön on tarjolla neuvontaa ja tukea.

02/2023

Tekijät

Verkostot vauhdittivat talven energiansäästökampanjaa

Kuluttajien energiatietoisuus harppasi kertaloikalla monta astetta korkeammalle talven tuiskeissa. Energiamarkkinoista, sähkön ja polttoaineiden hinnoista sekä säästövinkeistä riitti puhetta kuin päivän säästä – niin mediassa, työpaikoilla kuin torikahviloissakin. Astetta alemmas -talkoissa sisukkuus ja yhteisvastuullisuus osoittivat voimansa haastavassa talvessa.

04/2023