Tekijät

Vastuullinen energiankäyttö hillitsee ilmastonmuutosta

Tehokas energian käyttö on osoittautunut Suomelle hyväksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasuja. Samalla se vähentää energiaan käytettyjä kustannuksia. Suurten yritysten tulee uusia yrityksen energiakatselmuksensa lähiaikoina.

11/2018

teksti Tuula Sipola

kuvat Yara Suomi Oy, Aleksi Poutanen

Vuoden 2015 alussa voimaan tullut energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset selvittämään energiankäyttönsä ja keinot sen tehostamiseen tietyin väliajoin. Katselmus pitää uusia viimeistään neljän vuoden sisällä ensimmäisen yrityksen energiakatselmuksen valmistumisesta.

Suurin osa yrityksistä on tehnyt ensimmäisen yrityksen energiakatselmuksensa joulukuussa 2015, joten se pitää uudistaa viimeistään joulukuussa 2019.

Vielä voi tehostaa

Laki ei velvoita energiakatselmukseen yritystä, joka on tehnyt energiatehokkuussopimuksen ja jolla on käytössään energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+. Lakivelvoitteen ulkopuolella on myös yritys, jolla on sertifioitu energianhallintajärjestelmä ISO 50001 tai sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO 14001 ja sen rinnalla sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+.

Yrityksen energiakatselmuksessa selvitetään koko yrityksen energiankäyttö. Osaan kohteista tehdään tarkentavia kohdekatselmuksia. Niissä analysoidaan katselmoitavan kohteen energian käyttö, energiansäästöpotentiaali sekä esitetään säästötoimet kannattavuuslaskelmineen.

Energiaviraston yli-insinööri Juha Toivasen mukaan yritys voi valita melko vapaasti kohteet, joihin kohdekatselmukset tehdään. Laissa on määritelty kohdekatselmusten vähimmäismäärä. Se voidaan laskea joko yrityksen kokonaisenergiankäytön, toimipaikkojen tai rakennusten lukumäärän perusteella.

Selvitettävät kohteet koskevat tyypillisesti teollisuuden prosesseja eli niiden sähkön ja lämmön käyttöä pumpuissa, moottoreissa ja muissa laitteissa. Erityisesti energiavaltainen teollisuus on investoinut vuosien varrella merkittävästi energiatehokkuuteensa.

Usein pontimena ovat tehostamisesta koituvat säästöt. Kohdekatselmus tehdään kohteisiin, joissa on suurin energiansäästöpotentiaali.

”Tähän mennessä yrityksen energiakatselmuksista on löydetty runsaasti mahdollisuuksia energiankäytön tehostamiseksi. Kun ne toteutetaan, yksittäinen yritys voi vähentää vuosittaisia energiakustannuksia keskimäärin jopa 10 prosenttia. Monesti toiminta on yrityksille hyvin kannattavaa”, sanoo Toivanen.

Raportointi selkeyttää

Energiankäytön tehostamistapoihin pureutuvan raportin laadinta vaatii yritykseltä työtä ja paneutumista. Se vaatii suunnittelua, säästömahdollisuuksien selvittelyä ja lopulta raporttiin merkittyjen säästökohteiden toteuttamista. Toivasen mielestä ihanteellista olisi, jos energiatehokkuusasiat saataisiin kaikkien työntekijöiden tietoon, kytkettyä osaksi normaalia toimintaa.

Suuret yritykset voivat käyttää omia resurssejaan, kuten enegiapäällikköä, toteuttaakseen katselmuksen vaatimat toimet. Muussa tapauksessa yritys voi ostaa palvelut näihin erikoistuneilta yrityksiltä.

Energiakatselmuksen vastuuhenkilön tulee varmistua siitä, että kohdekatselmuksen tekijällä on riittävä asiantuntemus ja kokemus kohteesta.

Toivanen muistelee, että Energiavirastolle toimitetut raportit ovat olleet pääasiassa selkeitä ja asianmukaisesti laadittuja. Joskus kohteita on tarkasteltu vain pintapuolisesti tai paljon energiaa tarvitsevia kohteita on sivuutettu.

”Silloin tällöin raporteista välittyy keskittyminen hintaan laadun kustannuksella. Näin siitä huolimatta, että hyvin tehty katselmus maksaa itsensä monesti lyhyessä ajassa takaisin. Turhia katselmuskustannuksiakaan ei kannata kerryttää.”

Raportille ei ole määritelty tarkempaa muotoa. Jokainen yritys hoitaa asian omalla tavallaan, mutta lain vaatimat seikat raportista täytyy löytyä. Virasto tarkastaa vuosittain noin 100 satunnaisotannalla valittua raporttia. Velvoitteesta luistaneelle voidaan asettaa viime kädessä uhkasakko.

Jos huonolaatuinen raportti havaitaan, viraston edustaja ottaa yhteyttä yritykseen. Yrityksen kansa sovitaan lyhyt määräaika virheen korjaamiselle ja lopulta, mikäli yritys ei korjaa tilannetta, sitä uhkaa 10 000–50 000 euron sakko.

”Uhkasakkoja ei ole vielä tarvinnut määrätä, mutta korjauspyyntöjä on tehty paljon. Valvonnan perusteella suurin osa yrityksistä on hoitanut velvoitteensa erittäin hyvin”, Toivanen kehuu.

Suuriksi yrityksiksi määritellään yritykset, joiden henkilöstön määrä on yli 250 tai liikevaihto yli 50 ja tase yli 43 miljoonaa euroa vuodessa. Luvuissa otetaan huomioon Suomeen rekisteröidyn konsernin tai yrityksen Suomessa tai ulkomailla omistaman yrityksen henkilöstömäärä, liikevaihto ja tase. Energiavirastojen tietojen mukaan määritelmän täyttäviä yksittäisiä yrityksiä on Suomessa noin 5 300.

Uusi katselmus käyntiin

Suuret yritykset ovat parhaillaan tekemässä tai suunnittelemassa aiemmin tehdyn energiakatselmuksen uusimista. Sitä koskevat samat säännöt kuin ennenkin.

Yrityksen tulee selvittää energiankäyttönsä vähintään yhdeltä vuodelta. Tämän lisäksi sen pitää tehdä riittävä määrä kohdekatselmuksia, joissa etsitään keinoja parantaa yksittäisen kohteen energiatehokkuutta.

Katselmukseen tulisi valita kohteet, joissa arvioidaan olevan suurin potentiaali säästää energiaa. Niiden pitäisi olla pääasiassa kohteita, joita ei ole aiemmin katselmoitu. Aiempi katselmuskohde kelpaa vain, jos siinä ilmenee edelleen paljon selvittämätöntä säästöpotentiaalia tai jos yrityksellä ei ole muita kohteita katselmoitavaksi.

Aiemmin tehdyssä katselmusraportissa on jo etukäteen suunnitelma kohteista, jotka yritys aikoo kohdekatselmoida uudella kaudella.

”Tästä suunnitelmasta on perustelluista syistä mahdollista poiketa. Syitä ovat esimerkiksi tilamuutokset, yrityskaupat tai kohteiden toiminnan muuttuminen,” Toivanen tähdentää.

Toivasen mukaan on tärkeää ottaa huomioon se, että katselmukset itsessään eivät tuota energiansäästöä, joten niiden jälkeisiin toimiin pitää panostaa täysipainoisesti.

Energiatehokkuussopimusjärjestelmässä mukana olevat suuret yritykset voivat hakea energiatehokkuusinvestointeihin tukea Business Finlandin kautta.

Jos energiakatselmus on yritykselle ajankohtainen, sen suunnittelu ja tekeminen pitää aloittaa mahdollisimman pian. Katselmuksen teko kannattaa aloittaa lukemalla edellinen yrityksen energiakatselmusraportti. Siitä selviää suunnitelma kohdekatselmusten tekemiselle ja raporttia voi käyttää muutenkin pohjana uutta tehtäessä. Jos yrityksellä on vielä kohdekatselmuksia tekemättä, niiden tekeminen kannattaa ajoittaa tarpeen mukaan alkavalle lämmityskaudelle.

Teksti: Tuula Sipola

Aina löytyy tehostamisen varaa

Yara Suomen Siilinjärven tehtaille energia on välttämätön raaka-aine, mutta se on myös sivutuote. Tehtaan prosessit muuttuvat ja kehittyvät yhä energiatehokkaammiksi.

Yara Suomi Oy:n Siilinjärvellä toimiva fosfaattikaivos on Länsi-Euroopan ainoa lajissaan. Sen malmista saadaan apatiittia, joka jalostetaan fosforihapoksi. Päätuotteita ovat pelto- ja metsälannoitteet sekä maanparannusaineet. Lisäksi tehtaalla tuotetaan rikki- ja typpihappoa sekä ammoniumnitraattiliuosta, josta valmistetaan louhosräjähteiden raaka-ainetta.

Energia on keskeinen osatekijä tehtaan prosesseissa. Niissä syntyy lämpöenergiaa, jonka tehtaan oma voimalaitos käyttää hyödyksi. Se tuottaa 25 megawattia sähköä ja matalapainehöyryä 140 tonnia tunnissa. Osa lämmöstä ohjataan kaukolämmöksi Siilinjärven taajamaan.

Energialla on hintansa

Energiapäällikkö Ari-Pekka Savolaisen mukaan Yara Suomi on tehostanut energiankäyttöään vapaaehtoisin sopimuksin 1990-luvun alusta lähtien. Yhtiö on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton energiatehokkuusohjelmassa. Suurten yritysten pakolliset katselmukset toteutettiin tehtailla energiatehokkuuslain tultua voimaan 2015.

Yaralla on käytössään myös ISO 14001 -standardi. Parhaillaan selvitetään, onko yhtiössä tarvetta sertifioidulle ISO 50001 -energianhallintajärjestelmälle.

Savolainen kertoo, että Yara Suomen tehtaat tekevät yhteistyötä energia-asioissa. Käytäntöjä käydään läpi ja tietoja vaihdetaan. Energiatehokkuusasiat hoidetaan omin voimin. Joissain yksittäistapauksessa on käytetty konsulttipalveluja.

Yara Suomen Siilinjärven tehtaalle on perustettu energiatyöryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on kartoittaa kiinteistöjen energiankäyttöä. Tämän jälkeen kiinteistöt voidaan liittää katselmoitaviin kohteisiin.

”Meille tehdasprosessit energiavirtoineen ovat olleet ensisijaisia jatkuvan parantamisen kohteita. Niissä potentiaali säästää energiaa on ollut myös aivan toista luokkaa kuin kiinteistöissä”, Savolainen perustelee.

Prosessimuutosten ja laiteinvestointien yhteydessä energiatehokkuus kuuluu itsestään selvästi hankintatarkasteluun.

”Nykylaitteet ja komponentit ovat paljon energiatehokkaampia kuin edellisen sukupolven vastaavat laitteet. Ostamme laadukkaita tuotteita, joissa nämä asiat on otettu huomioon”, Savolainen sanoo.

Siilinjärven tehtaan ulkopuolisen energian hankintakuluja halutaan pienentää. Yhtiössä on tavoitteena säästää 28 500 megawattituntia vuoteen 2020 mennessä ja 53 500 megawattituntia vuoteen 2025 mennessä. Savolainen laskee, että tämä energiamäärä lämmittäisi ja valaisisi suunnilleen 2 100 keskikokoista omakotitaloa.

Toimipaikan energiatalouteen vaikuttaa merkittävästi se, miten joitain prosesseja ohjataan. Jos esimerkiksi pörssisähkön hinta on korkea, voidaan voimalaitoksen valvomossa muuttaa ajotapaa niin, että tuotetaan enemmän sähköä vähentämällä höyryn saantia.

Myös jäähdytysvesikiertojen ohjauksella on suuri merkitys. Savolainen ottaa haasteena sen, että energiavirtoja ohjataan tehokkaasti siinä missä tehtaan tuotantoprosessejakin.

”Jos kulutus putoaa 100 kilowattituntia vuorokaudessa yksittäisessä kierrossa, se voi tuntua pieneltä määrältä. Vuodessa näistä muodostuu jo merkittävä yhteispanos.”

Savolainen kertoo toisenlaisen esimerkin lannoitetehtaalta. Sen kuivausprosessissa käytettiin aiemmin raskasta polttoöljyä. Kun polttimet uusittiin ja polttoaine vaihtui nestekaasuun, energiankulutus tuotettua tonnia kohden putosi yli kymmenen prosenttia.

”Ero on taloudellisesti merkittävä. Kyse on sadoista tuhansista euroista vuodessa”, Savolainen sanoo.

Teksti: Tuula Sipola

Katselmus näyttää säästökohteet

Jenni Ukkonen on pätevöitynyt yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilöksi. Hän huolehtii siitä, että yritysasiakkaan energiatehokkuuslain velvoite on kunnossa.

Energiakatselmuksen päämääränä on selvittää yrityksen tai yhteisön toimipaikkojen energiankulutus ja tunnistaa mahdollisuudet energiansäästöön. Yritys voi hoitaa itse tehostamistoimensa lain vaatimine raportointeineen tai hankkia ne palveluna asiaan perehtyneeltä yritykseltä.

Caverionissa energia-asiantuntijana toimiva Jenni Ukkonen on yksi Energiaviraston hyväksymistä yrityksen energiakatselmukseen pätevöityneistä henkilöistä.

”Sovimme asiakkaan kanssa katselmukset kohteisiin, joissa energiankulutus tai sen ominaiskulutus on korkein. Ne tehdään tavallisesti talvella, jolloin voidaan varmistua esimerkiksi lämmitysjärjestelmän, lämmöntalteenoton ja sulatusjärjestelmien oikeaoppisesta toiminnasta.”

Energiatehokkuuslain voimaantulon jälkeen Caverion on tehnyt noin 40 yrityksen energiakatselmuksen.

Jatkuvuus kannattaa

Katselmoinnissa käydään läpi ilmanvaihdon ja lämmityksen ohella valaistus, jäähdytys sekä muut sähköjärjestelmät. Ukkonen pitää tärkeänä energian säästymisen ohella sitä, että samalla taataan käyttäjille viihtyisät olosuhteet ja parannetaan toimintavarmuutta. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi valaistuksen ja ilmanvaihdon ohjauksella.

Yhä useampi kiinteistön omistaja on kiinnostunut rakennustensa energiatehokkuuden parantamisesta. Caverionin asiantuntija ehdottaa asiakkaalle järkeväksi katsomiaan investointeja tai toimenpiteitä tekemänsä kartoituksen pohjalta. Ehdotuksille lasketaan energiansäästöpotentiaali ja budjettihintaan perustuva takaisinmaksuaika.

Ukkosen mukaan säästyneistä euroista ei voi antaa yksiselitteistä keskiarvoa. Jokainen kohde on omanlaisensa. Takaisinmaksuaika jää tyypillisesti alle viiteen vuoteen, kun otetaan huomioon tekniset ja käyttötekniset toimet. Osaan niistä on mahdollista saada energiatukea.

”Asiakkaalle esitetty energiansäästöpotentiaali on laskennallinen. Kiinteistössä saattaa tapahtua muutoksia, jolloin energiansäästöosuuden erotteleminen energiankulutuksesta voi osoittautua haastavaksi.”

Caverion tarjoaa energiatehokkuuspalveluita pääasiassa toimitiloihin, liikekiinteistöihin, teollisuuskiinteistöihin ja julkisiin rakennuksiin. Pitkäaikaisimmat energianhallinta-asiakkaat ovat 2000-luvun alkupuolelta. Usein asiakkaan kiinteistöautomaatiojärjestelmä on liitetty Caverionin valvomoon.

”Kiinteistökatselmukset, energiankulutus- ja valvomoseuranta sekä kiinteistöteknisten järjestelmien oikeaoppinen toiminta tuovat jatkuvaa säästöä asiakkaalle”, Ukkonen sanoo.

Caverion tarjoaa asiakkaille ympärivuorokautista kiinteistöteknisten järjestelmien etävalvontaa valvomostaan. Sieltä seurataan järjestelmien toimintaa ja niistä tulevia hälytyksiä. Suuri osa hälytyksistä pystytään ratkaisemaan etänä ja päivystäjä lähetetään paikalle vain tarvittaessa. Myös tämä säästää kiinteistön omistajan kustannuksia.  Caverionilla on Suomessa etähallintakohteita noin 4 000.

Lue myös

Tekijät

Alueellinen energianeuvonta onnistuu verkostoissa

Suomen jokaisesta maakunnasta, Ahvenanmaa pois lukien, löytyy nyt alueellinen energianeuvoja. Energiaviraston rahoittamalla nelivuotiskaudella halutaan rakentaa aktiivista ja kaikille saavutettavaa energianeuvontaa ympäri maan.

06/2019

Tekijät

Kuopion kupeessa investoidaan uusiutuvaan energiaan

Haapaniemen voimalaitoksen energiatalousinsinööri Eero Taskinen pyrkii viemään laitosta ympäristöystävälliseen suuntaan.

11/2018

Tekijät

Ratkaisut on tuotava ihmisen lähelle

Kuluttajat lähtevät energiamarkkinatoimijoiksi pitkältä takamatkalta, tiedon sijaan heille on tarjottava kokemuksia ja tehopuhe oikaistava arkikieleksi.

05/2018